Nimittäin järjettömän upeita kelejä. Talvi on varmasti monelle kesän kuumuudesta tykkäämättömälle mukavaa aikaa. Itse yritän löytää talviajasta, joka ei kuulu vuodenaikojen suosikkilistaani, hyviä asioita. Kyllähän niitä löytyy. Auringon näkyminen on usein sijalla yksi. Hyttysten ja muiden itikoiden puuttuminen on sijalla kaksi. Timanttien lailla kimalteleva lumi on sijalla kolme. Talvella on paikkansa vuodenaikojen kierrossa! Tämän päivän juoksulenkillä riitti ihailtavaa!

Pääsin kuukausien tauon jälkeen ratsastamaan hevosella kovempaa vauhtia. Ei enää mitään kävelypötköttelyä (vaikka sekin tuntuu aina vain kivemmalta mitä enemmän ikää tulee!) mihin niskani oli minut pitkään rajoittanut, ettei nikamat saa tärinää. Nyt jo siis ravia ja laukkapätkänkin rohkenin kokeilla. Olipas hieno tunne. Ja hevonen varsin vauhdikas! Varsinkin laukkaaminen hevosella on tunne-elämysten kärkiluokkaa! Vapaus, vapaus ja vielä kerran vapaus. Yhteys tuohon valtavaan eläimeen, joka halutessaan veisi ihmistä kuin poro joulupukkia. Hevonen toimi allani yllättävän hyvin, ei mitään ongelmia. Tämän päivän loistofiilis oli taattu.

Olen viime aikoina miettinyt paljon sosiaalista mediaa. Viime kesänä olin jo suunnitellut vähentäväni somen käyttöä (minun kohdallani se tarkoittaa vain Facebookia), koska tuli sellainen tunne. Mutta en vähentänyt silloin. Sairastupaa pystyssä pitäessä Facebook oli hieno väylä viihdyttää itseään. Facebookissa on paljon hyvää ja tykkään siitä, että ihmiset ovat siellä omilla nimillään eikä millään nimimerkeillä. On kiva tietää ihmisten kuulumisia ja katsella kivoja kuvia. Olen ymmärtänyt, että somen idea onkin, että siellä jaetaan kuvia, päivityksiä ym. Juttelin kuitenkin ystäväni kanssa eräs päivä asiasta ja päädyimme samaan havaintoon: moni käyttää paljon esimerkiksi Facebookia, mutta ei julkaise siellä.. oikeastaan mitään. Hienoa, jos muiden elämä kiinnostaa, mutta me muut voisimme myös olla kiinnostuneita näiden "en minä käytä Facebookia, mutta tiedän kuitenkin kaiken mitä siellä tapahtuu"- ihmisten kuulumisista. Mutta jokainen tyylillään ja jokaisella on varmasti omat tarkoitusperänsä elämässä ja toimissaan. Annetaan kaikkien kukkien kukkia! Itse olen ajatellut jatkossa siirtyä kuvien julkaisun ja kirjoitusten suhteen enemmän tänne blogini pariin, koska minulla on menossa kirjoitusprojekteja muutenkin niin blogin pitäminen tuntuu luontevalta siinä sivussa. Ja kyllähän se ei ole kauhean mukavaa, kun Facebook otti oikeudekseen omia käyttöoikeudet käyttäjien kuviin. Reilu meininki- not.

Nykyajan teknologisuus on todella koukuttavaa ja se on välillä ärsyttänyt ainakin itseäni. Aivoparkani, miten jaksatte jatkuvaa informaatiotulvaa? Pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa, jatkuvasti jonkun vempaimen päässä valmiina reagoimaan. Facebook on todella koukuttava. Ensin huomaa tsekkaavansa sitä kerran, sitten toisen ja kolmannen ja... en kuitenkaan jaksa olla riippuvainen mistään. Ehkä olen siihen liian laiska. Tiedä sitä. Siksi mietin asioita, koska olemalla tietoinen ei ole epätietoinen. Mutta nykyajan tavoitettavuushysteerisuus saa välillä naurettaviakin piirteitä. En vastannut kerran älypuhelimeeni (niin, puhelin ei ole nykyään puhelin vaan ÄLYpuhelin), koska se oli jäänyt laukkuuni ja olin keskittynyt töistä tultuani muihin juttuihin ja unohtanut koko mööpelin. Viimein, kun minut saatiin kiinni (huh helpotus!) olivat kiireisimmät jo ehtineet luulleen minun peräti kuolleen. Susanna täältä haudasta terve, olin puoli päivää ilman puhelinta! Tietysti juuri sinä päivänä kaikkien piti minua tavoitella. Elämä- rakastan huumorintajuasi! :)

Älä osta vaatteita- projektini on edennyt neljännelle kuulle! Ja nyt täytyy myöntää, että on tehnyt tiukkaa. Kauppoihin alkaa hiljalleen saapua kevätvaatteita ja kevään suurena ystävänä ne houkuttavat. Olen muutaman kerran poikennut hypistelemään vaateuutuuksia ja käynyt tutkailemassa mitä on muodissa. Muodin rakastajana on ollut ihanaa toisaalta vain katsellakin mitä kaikkea löytyy nyt markkinoilta. Mutta mitään en ole ostanut! Hienointa tässä hommassa on se, että rahaa kuluu paljon vähemmän. Vaikka tulot ovat pienet niin tuntuu, että viime kuukausina rahaa on riittänyt ja riittänyt. Se ei ole ollenkaan paha asia, koska olen voinut toden teolla panostaa ruokaan! Huikaiseva itsetutkiskelun aikakausi jatkukoon!