http://www.hooks.fi/Assets/ProductImages/Medium/100360/100360_01.png

Ratsastushousut. En ole koskaan nähnyt näin hienoja ratsastushousuja. Miten ne nyt näyttävätkään noin hienoilta (vaikka olen elämässäni ennenkin nähnyt hienoja ratsastushousuja)? Minä haluan ne itselleni. Hetkinen. Minä haluan ne itselleni. Minä? Itselleni? Minä ja itse. Siinähän on kaksi eri asiaa! Ihminen ei siis olekaan vain yksi näkyvä möntti, vaan sisältää useita eri osia. Tuo kummallinen ja kiinnostava itse siis vaatii minulta näitä housuja nyt. On vuoropuhelun aika:

Minä: Minulla on jo hienot ratsastushousut.

Itse: Nämä ovat vielä hienommat. Hanki ne!

Minä: Nehän ovat kalliit ja minulla on jo hienot, laadukkaat ja sopivat ratsastushousut. En tarvitse niitä.

Itse: Mutta nämä on saatava. Tulet katumaan, jos et hanki niitä!

Minä: En tule.

Itse: Tuletpas! Hanki, hanki, hanki.

Minä: Mikäs ihmeen seireeni sinä olet? Menen kohta paikkaamaan sen pienen reiän housuissani, jolloin ne on ihan täydelliset etkä voi takertua seuraavaksi siihen reikäänkään, joten sinä voit pitää suusi kiinni! Suksi kuuseen!

Yhtäkkiä ratsastushousujen houkutus väheni. Ne näyttivätkin vain housuilta (mitä ne todellisuudessa vain ovatkin). Ihmisen mieli on todella mielenkiintoinen. Siinä on valtava potentiaali, mutta väärin käytettynä se on valtavan tuhoisa. Aloin miettiä, että onko lopulta ihmisten pahoinvointi, sodat, kauheudet, väkivalta ym. vain mieleen samastumista? Sehän haluaa vaikka mitä eikä sitä tyydytä mikään. Se vie meitä kuin litran mittaa. Pelottavaa. Mieli myös seikkailee lähinnä menneessä ja tulevassa. Oletko koskaan yllättänyt sitä katsomassa tätä hetkeä juuri nyt? Kertooko se sinulle miltä ympäristösi näyttää? Mitä muotoja ja värejä ympärillä on? Ei, se riipii sisintäsi menneen pohtimisella. Saatat velloa epäonnistumisissa ja ikävissä tapahtumissa. Samalla mieli jo maalailee tulevaisuutta. Se sekoittaa siihen pelkoa ja epävarmuutta. Se on siis täysin kiinni asioissa, joita ei ole edes olemassa enää eikä vielä. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Ratsastushousut jäävät hankkimatta. Erävoitto!

************

Asiasta kukkaruukkuun, posti toi kirjekuoren eräänä lokakuisena päivänä. Olen saanut tuon kirjekuoren monesti ja rakastunut sen sisältöön. Kuori ja sen sisältö on varmasti monelle tuttu. Nimittäin SJK-Kustannuksen eli Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden tekemät kortit. Nyt tuli joulukokoelma. Mikä uskomaton taito näillä ihmisillä on maalata! Katselen aina kortteja tarkasti, jokaista yksityiskohtaa ihaillen. Miten tämä on mahdollista? Miten he osaavat? Mikä lahja! Mikä taito! Ihmettelen pienen lapsen lailla. Ja he lähettävät näitä ilman maksuvaatimusta. Voit maksaa, jos haluat. Tänä vuonna kyyneleet silmiini toi kortti "Kirkas tähti Beetlehemin yllä" (kuvassa keskellä). Kyllä, minun tukeni lähti jälleen näille taiteilijoille!